Mikä talja?

 Joku kenties odotti jotain tosi villiä väriyhdistelmää...
 Valkoinen siitä nyt kuitenkin tuli.

 Virkkasin hattaroiden kylkeen pylväitä kuusikulmioiksi ja
 yhdistelin aina viimeisellä kerroksella...
...kunnes toisetkin langat loppui.

 No mikäs tämä sitten on vai? 

 Sitähän minäkin mietin...

Liian hattarainen hartioille,
 ruusukkeeksi ruttuinen.
Hienosteleva heinätöihin,
kaulalle kutittava.
Peitoksi aivan liian pieni ja
  verhoksi vaikeanmuotoinen.
 

 Olkoon tässä nyt.

Kukkamaata kuopsutellessa voin istahtaa pehmeälle pyllytaljalle...

...ja ihastella kukkivia puita.

 Kyllä on kaunista.
Aurinkoa sinne!